Mattsin palsta

Lukittu
Matts
Registered user
Viestit: 211
Liittynyt: 29 Maalis 2010 18:24
14

Viesti Kirjoittaja Matts »

VOIKO RENGASNUMEROISTA ARVIOIDA LINNUN IKÄÄ?

Sääksellä, hanhilla ym. isoilla linnuilla käytettävien M-renkaiden numeroinnissa ollaan menossa numeroissa M – 69 800 (minulla). Pienten renkaitten, joita kuluu käytössä huomattavasti eniten, sarjat uudistetaan vaihtamalla kokoa ilmaisevaa kirjainta tai käyttämällä kahta kirjainta. Sääksen renkaiden osalta ei ole vielä ollut tarvetta uudistaa tunnusta tai numerointia. Sääksen rengastajia on yli sata ja toisilla meistä saattaa olla vain pari tarkastettavaa sääksenpesää vuosittain muun rengastustoiminnan ohella. Tästä on tietenkin seurauksena se, että joillakin rengastajilla ko. sarjan rengastarve ei ole kovin suuri ja esim. sarja M – 38000 riittää vuosien tai vuosikymmenten tarpeeseen. Tästä johtuen numeroista ei voi tehdä kovin luotettavia ikäarvioita, koska joillakin meistä voi olla ”vanhoja” renkaita vielä vuosia käytössä.

Tarkistin rengastilanteeni: 18 kpl M-renkaita. Pitää tilata lisää. Kiitos vihjeestä T. Matts – rengastaja 419
Matts
Registered user
Viestit: 211
Liittynyt: 29 Maalis 2010 18:24
14

Viesti Kirjoittaja Matts »

Pitäisikö olla huolissaan?

Latviassa ilta hämärtyy erotuskyvyn rajoille, eikä naaras asetu hautomaan, vaan seisoskelee pesässä. Jokin asia tuntuu olevan vialla. Sääksi hautoo ensimmäisestä munasta lähtien ja poikasilla on päivän parin ikäero. Tuore, lähes hautomaton, muna kestää pitkään elinvoimaisena kylmiäkin olosuhteita.

Naaraan nokassa on vasemman sieraimen tienoilla jokin vamma, joka on syntynyt jolloinkin 26.4. aamun ja 28.4. keskipäivän välisenä aikana.
Nokan vaurioita voi syntyä pesän rakennushirsien käsittelyssä tai pesän puolustustaisteluissa. Naaraiden välisiä valtataisteluja on ollut monella pesällä. Netistä ei löytynyt tietoja sääksien taistelun aiheuttamista vammoista. Sen sijaan amerikkalaisten valkopäämerikotkien taisteluista on ollut seurauksena nokkavammoja.

Sarveisaineen suojaama nokka on äärimmäisen kova ja kestävä työkalu. Nokan vaurioituminen on linnulle kivuliasta ja sarveisaineen vamman paraneminen on tavattoman hidasta. Jos vauriokohteeseen pesiytyy vielä jokin mikrobi, ennuste on entistä huonompi. Mikäli vammautuminen estää syömisen, on seurauksena nälkiintyminen.

Joitakin nokkavammaisia lintuja on otettu hoitoon ja joillekin on tehty proteeseja. Mm. Kroatian levottomuuksissa osuman saanut suomalainen merikotka lähetettiin taistelualueelta kotiin Suomeen ja sille tehtiin Oulun yliopiston hammaslääketieteen laitoksella proteesi. Vapauteen päästämisen jälkeen lintu tunnistettiin yhdellä talviruokintapaikalla.

Latvian naaraan nokkavamma ei näytä kovin pahalta ja se otti normaalisti vastaan uroksen tuoman kalan. Sen pesäkäyttäytyminen ei ole kuitenkaan normaalia.

Toiveikas Matts - rengastaja 419
Matts
Registered user
Viestit: 211
Liittynyt: 29 Maalis 2010 18:24
14

Viesti Kirjoittaja Matts »

WALESIN DYFIN VIERASKIRJA 2011-2017

Walesin Dyfin nettipesällä on tunnistettu sääksiä lukurenkaista. Yksilöityjä vierailevia sääksiä oli 24 kpl. Vierailijoista valtaosa (21 kpl) on tavattu pesintäkauden alkupuolelle maalis-toukokuussa ja näitä koskee spekulointini. Paikallisia walesilaisia lintuja on ollut vain yksi, skotteja 9 kpl ja muita englantilaisia 11 kpl. Pesätunkeilijoista uroksia oli vain kaksi ja muut 19 olivat naaraita. Näistä kolmivuotiaita oli yli puolet (10 kpl), 2-vuotiaita 4 kpl, 4-vuotiaita 2kpl, sekä 5-, 6- ja 7-vuotiaita yksi kustakin ikäluokasta.

Voidaanko taulukon tiedoista ja muista havainnoista tehdä linjauksia?

1). Englannissa ja Skotlannissa poikasena rengastettuja lintuja oli 95 % havaituista. Vaikka aineisto on pieni, oman synnyinseudun välttely saattaisi viitata lintujen varojärjestelmiin, joilla sukusiitosta vältetään. (Joissakin yksittäistapauksissa on kylläkin todettu insestipesintöjä.)

2). Havaituista tunkeutujista uroksia oli vain kaksi (3-v), mikä viittaa siihen, että uroot mieluummin etsivät vapaata pesää tai reviiriä, kuin ottavat vammautumisriskin yrittämällä vallata asuttua pesää hallitsevalta urokselta. (Onnistuneita valtauksiakin tunnetaan.)

3). Naaraita oli tunkeilijoista valtaosa (19 kpl / 95 %) mikä edelleen saattaa viitata siihen, että naaraiden strategiaan kuuluu etsiä valmista reviiriä, pesää, puolisoa, ja että ne ovat usein myös valmiita kamppailemaan sitkeästi tavoitteidensa puolesta. Rajuinta kamppailu näyttää olevan emännättömillä pesillä.

4) Valtaosa ”tyrkkynaaraista” oli nuoria lintuja (2-4-vuotiaita) ja naaraista yli puolet oli 3-vuotiaita. Tämän katson viittaavan siihen, että kolmannella kalenterivuonna nuorten naaraiden pesintävietti on hyvin voimakas ja ne ovat oletettavasti kaikki sukukypsiä. Pääsy pesiväksi emoksi saattaa kuitenkin kestää vuosia.

Pienestä - 21 otoksen perusteella tehdystä - analyysistä syntyikin kaikkien sääksispekulaatioiden äiti. Pitäisikö uskaltaa olla häpeämättä? t. Matts
Avatar
Pb
Site Admin
Site Admin
Viestit: 2214
Liittynyt: 11 Syys 2009 08:38
14
Paikkakunta: Espoo, Suomi Finland
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Pb »

Kiitos Matts analyysistä.

Tuossa taitaa olla paljon sellaista lähdemateriaalia perustana, jota ei ilman nettipesiä olisi saatu dokumentoiduksi.

Pb :!: :cb:
Ei minua varten tarvii keittää... :cb:
Matts
Registered user
Viestit: 211
Liittynyt: 29 Maalis 2010 18:24
14

Viesti Kirjoittaja Matts »

SÄÄKSIEN PESÄVIERAILUT – TILASTOA, TAUSTAA, SPEKULAA

Kävin läpi 15 reviirin 42 nettipesinnän Exel-tiedostoni vuosilta 2007-2017. Sellaisia pesintöjä, joilla ei ollut muistiin merkittyjä tunkeilijoita oli vain neljä. Lopuilla 38 (90 %) pesinnöillä oli käynyt 1-10 pesintää enemmän tai vähemmän häirinneitä vieraita sääksiä. Enemmistö näistä on määritelty naaraiksi. Oletettavasti vierassääkset ovat pääosin nuoria lintuja, ehkä 3-vuotiaita, jotka ovat ensimmäisellä paluumuutollaan. Tällaisilla sääksillä ei voi olla kokemuksellista tietoa siitä, onko joku matkan varrelle osuva risukasa toisen omaisuutta, eikä aina löytäjä saa sitä pitää. Tämä ennakoimaton epäselvyys saattaa olla yksi tekijä, minkä vuoksi tulokkaat usein ovat sitkeitä tunkeilijoita. Pesän varsinaisten omistajien paluu ja pesän hallinnasta syntyvät taistelut saattavat tulla yllättäen ja pyytämättä.

Ei ole harvinaista, että tunkeilevat naaraat parittelevat hallitsevan uroksen kanssa. Yhdessä tapauksessa (Wales Dyfi 2016) paritellut naaras aloitti yksinhuoltajana pesinnän 300 m:n päässä vaihtopesässä. Muninta sattui päivää ennen, kuin pesän vakionaaraalla. Pesintä muistaakseni epäonnistui. Amerikkalaisella sääksellä (Pandion haliaetus virginianus), joka usein pesii löyhissä yhteiskunnissa ja pesät ovat lähellä toisiaan, tunnetaan tätä polygamiaksi nimettyä ilmiötä. Kakkospesinnät yleensä tuottavat poikasia heikosti. Lähellä pesivät urokset yrittävät joskus paritella naapurinsa emännän kanssa ja saattavat onnistuakin.

Sääksi (ei naaras eikä uros) ei ryhdy hautomaan munaa, josta sillä on selkeä käsitys, että se ei ole hänen omansa. Tämä on käynyt ilmi nettipesien havaintomateriaalista. Pesään sijoitettua vierasta poikasta sääksen on todettu kohtelevan, kuin omaansa.

Sääksen poikasia rengastettaessa heinäkuussa usein käy niin, että ilmatilassa pyörii muitakin sääksiä, kuin pesän emot. Ylimääräiset linnut voivat olla lähinaapureita, mutta joskus lähimmät pesät ovat niin kaukana, että kyseiset vierailijat ovat pesimättömiä sääksiä. Jos pesän emoille jotakin sattuu, voi uusi puoliso löytyä näiden pesän lähellä oleilevien irtosääksien joukosta heti keväällä, tai seuraavaksi pesimäkaudeksi.

Varatulla pesällä vierailevat sääksinaaraat viipyvät useimmiten vain hetken ja jatkavat pian matkaansa. Ne voivat saada matkaeväät pesän urokselta ja joskus parittelevat tämän kanssa. Kaikki pesällä vierailevat naaraat eivät ole siinä viretilassa, että ryhtyisivät parittelemaan, mutta voivat saada kala-aterian siitä huolimatta. Hedelmöitys on mahdollista vain, jos linnun lisääntymisfysiologinen valmius on edennyt niin pitkälle, että munasarjasta on irronnut kypsä keltuaisrakkula ja se on kulkeutunut hedelmöitysalueelle munatorven alkupäähän.

Sääksellä kosiokalan tuominen naaraalle on keskeinen osa parinmuodostusta. Olisi mielenkiintoista löytää viitteitä siitä, kuuluisiko edellä kuvattu prostituutioon verrattavissa oleva ilmiö joidenkin naarassääksien strategiaan muuttomatkan energiahuollon turvaamiseksi. Satelliitti- ja nettikameraseurannasta voisi kertyä tietoa sääksien muutonaikaisista pesävierailuista ym. käyttäytymisestä.

Apinoilla ravintoa vastaan harjoitettava seksi on hyvin dokumentoitua. Usein syynä on ”lihanhimo”, mutta liha on metsästävän koiraan hallussa ja siitä voi yrittää tietyin keinoin käydä kauppaa. Lintujen prostituution kaltaisesta käyttäytymisestä löytyy joitakin julkaistuja artikkeleita. Eräs kolibrilaji antautuu sukupuoliseen kanssakäymiseen saadakseen mahdollisuuden vierailla naapuriuroksen reviirin kukissa mesiaterialla. Erään eliniäkseen pariutuvan pingviinilajin naaras vaihtaa seksuaalipalveluja kiviin! Aktin jälkeen omaa pesää rakentava, mutta vielä pariton naapurin uros antaa naaraan viedä pesäkiviä. Pingviiniyhdyskunnista pesäkivistä on valtava pula.

Ihminen on taipuvainen käyttämään normina omaa ja yhteiskunnassa vallitsevaa arvomaailmaa ihan normaaleita luonnonilmiöitä arvioidessaan. Tästäkin huolimatta vapaamielisin terveisin Matts
Matts
Registered user
Viestit: 211
Liittynyt: 29 Maalis 2010 18:24
14

Viesti Kirjoittaja Matts »

HAILUOTO 2017

Matkalla Hailuotoon sää vaihteli auringonpaisteesta sateeseen. Kiipeämisen apuvälineeksi kattotelineeseen kiinnitetyt alumiinitikkaat urkusivat erikorkuisin sävelin nopeusrajoitusten nuotittamaa taivalta - neljän tunnin uuvuttavana puhallinkonserttina. Hailuodon vierailun haasteena oli löytää vallitsevasta epävakaissäästä sellainen siedettävä Pekka-Pouta-päivä, joka sopisi sääksen poikasten rengastamiseen. Voiton kanssa ei löytynyt yhteistä hetkeä, kun hän hoiti vaarivelvoitteitaan Ranuan eläintarhalla. Viime vuonna (2016) Hailuodon rengastusreissu jäi kokonaan suorittamatta, kun rengastaja no: 419 sairastui maastokelvottomaan kuntoon kolmeksi viikoksi. Toivottavasti anonyymiksi jäänyt poikanen selvisi maailmaan kastelahjan puutteesta huolimatta.

Hailuodon Toukon välittämänä tuli ennakkotietoa pesinnästä ja se viittasi siihen, että sääkset pesivät viime- ja toissavuoden tapaan lintujen itse rakentamassa ”luomupesässä” noin 400 metrin päässä taannoisesta nettitekopesästä. Keväällä sääkset havaittiin suolla. Touko oli Hailuodon Kirkkosalmella tarkkaillut sääksien kalastusta ja linnut eivät olleetkaan suunnistaneet kohti pesäsuota. Suon linnut kalastivat ilmeisesti jossakin aivan muualla, mikä saattaisi viitata siihen, että vanha Kemo-uros olisi siirtynyt autuaammille kalavesille ja suoreviiriä hallitsisi nyt uusi isäntä.

Illan suussa 20.7.2017 lähdin raahaamaan 2-osaisia alumiinitikkaita suolle GPS:n viitoittamaan suuntaan. Lukuisten huohotustaukojen äänimaailmassa ei ilmennyt mitään kalasääskeen viittaavaa, eikä ilmatilassakaan lentänyt linnun lintua. Pesä löytyi ihan suurena ja hyväkuntoisena rämemännystä, mutta lintuelämää ei ollut havaittavissa. Maassa oli joitakin tämänvuotisia pesähirsiä, mutta ei sulkia, ulosteita, eikä jätteitä kala-aterioista. Tikkaiden pystyttämisen jälkeen pääsin myös kurkistamaan pesään. Se oli hyvin kunnostettu, mutta kaikki merkit viittasivat siihen, että pesässä ei varmasti ole ollut poikasia eikä muniakaan. Tiedettä on tämäkin ei-oo havainto.

Perustin leirini kankaalle suon laitaan ja annoin vaalean kesähämärän lähestyä.

21.7.2017 aamuaskareiden jälkeen lähdin kohti vanhaa nettitekaria. Tikkaita en tarvinnut, kun harjaantunut rengastaja saattaisi päästä pesäpuuhun ilman apuvälineitä. Hilla oli sen verran kypsymässä, että makuun pääsi, mutta paikalleen ei tarvinnut pysähtyä. Sääskiä ei ollut, eikä sääksiäkään – suo oli hiljainen. Vanha pesä oli isosti ja tukevasti puussa, olihan se ylös hyvin naulattu. Sääksen vuosikymmeniä lannoittamassa rämeessä lähikoivut ovat kasvaneet liiankin rehevästi ja kasvavat kohta pesäpuuta pidemmiksi. Se heikentää puun soveltuvuutta sääksen pesäpuuksi.
Pesäpuun juurelta ei löytynyt mitään pesimiseen viittaavaa ja pesän seinähirret näyttivät kaikki harmaantuneilta. En lähtenyt puuhun kiipeämään.

Kolmensadan kilometrin paluumatkalla soi alumiiniurkujen tutuksi käynyt repertuaari.

Eikä tässä vielä kaikki. 26.7.2017 Touko kävi suolla paremmalla onnella. Luomupesää lähestyi vajaan kilometrin päässä varttunut merikotkan lentopoikanen. Sääksiemot puolustivat pesää ja ajoivat tunkeilijan matkoihinsa. Merikotkia on viimeisten, runsaan kymmenen vuoden aikana pesinyt Hailuodossa. Koko Suomessa tämä vuosi (2017) oli poikastuotannoltaan ylivoimaisesti paras: 492 inventoitua merikotkan poikasta.
Kalasääsken poikasia oli minun vastuualueellani Merenkurkussa 15 kpl, ja merikotkan poikasia reippaasti suuremmalla alueella oli ennätykselliset 94 kpl.

Sääksiterveisin Matts, rengastaja 419
marksaa
Global Moderator
Global Moderator
Viestit: 15385
Liittynyt: 11 Helmi 2012 14:21
12
Paikkakunta: Espoo

Viesti Kirjoittaja marksaa »

***
Kiitos Matts F niin mielenkiintoisesta Räme-tourista...
Toivoisin, että Suomi-100 vuoden kunniaksi :fi: valittaisiin myös Sääksitieteen- ja Rämematkailun kirjoituspalkinto...

... ei tarvii edes ennustajan lahjoja olla, ko jo tiedetään, kuka palkinnon pokkaisi
Avatar
Pb
Site Admin
Site Admin
Viestit: 2214
Liittynyt: 11 Syys 2009 08:38
14
Paikkakunta: Espoo, Suomi Finland
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Pb »

Kiitos Matts raportista.
Ei minua varten tarvii keittää... :cb:
Matts
Registered user
Viestit: 211
Liittynyt: 29 Maalis 2010 18:24
14

Viesti Kirjoittaja Matts »

KIITOS PESINTÄVUODESTA 2017

Kerjuuäänet ovat vaienneet. Julkkissääkset ovat matkalla kohti Afrikkaa.

Olemme avoimessa sääksikorkeakoulussa suorittaneet peräti kaksitoista opintovuotta. Opintoviikot yltävät sääksimisen päivystävän dosentin oppimäärän saavuttamiseen. Tällaiset dosentuurit ovat noteerattuja jopa maamme ylimmissä hallinnon linnakkeissa.

Omaa Voittoisaa nimikkopesäkameraa ei ole ollut Hailuodossa käytössä parina viime vuonna (2016-2017). Sääksen vaihdettua pesäpuuta, kameran asettaminen kävi kovin haasteelliseksi. Tänä vuonna ei pesintä Hailuodon suolla onnistunut - ei tekopesässä eikä luomupesässä. Olemme saaneet kuitenkin seurata uusia ja vanhoja kotimaisia ja ulkomaisia sääksen pesintöjä ja jännittävää aiemmin koettua sekä ennennäkemätöntä pesätapahtumaa on näytöillä koettu.

Pesintävuoden 2017 sääolosuhteet:
Ihmisen kesälomakriteerein koettuna pesintävuoden ilma oli kolea, sateinen ja tuulinen. Suomessa, Baltiassa ja Skotlannissa jotkut emot hautoivat lumisissa pesissään - lumikinos selässään. Se ei näyttänyt vaikuttaneen paljoakaan sääksien poikastuotantoon eikä poikasten ravinnonsaantiin. Englannissa ja Skotlannissa kuoli poikasia aivan pienenä, mutta pesätuhoissa oli muitakin asiaan vaikuttavia tekijöitä.

Viholliset: merikotka, kanahaukka jne:
Nuoria, ei vielä sukukypsiä, merikotkia kävi häiriköimässä Latvian Kuurinmaan nettipesällä ennen sääksen pesintäkauden alkua. Nuori merikotka oli varsin innostunut tuhoamaan sääksen pesätyömaata. Erityisen kiinnostunut se oli pesäkamerasta ja tarttui siihen nokallaan useaan otteeseen. Kuvasensuuri ei onnistunut ja linnun nielu oli taltioiduissa kuvissa varsin terveen näköinen.
Kuurinmaan pesän poikasvaiheessa nuori merikotka kävi pesällä 30.6.2017 ja sieppasi lennossa nuorimman poikasen saaliikseen. Toiminta oli nopeampaa, kuin Hailuodossa 2008, jolloin vanha merikotka kävi pesällä kahtena päivänä ja vei mukanaan pienimmän poikasen, joka ei vielä päässyt siivilleen.

Pohjois-Satakunnan nettipesällä merikotka otti tavakseen kärkkyä uroksen tuomaa saalista. Valkopyrstöinen merikotka onnistui 11.8.2017 sieppaamaan pesästä poikaselle tuodun kalan. Onneksi lentopoikasen onnistui pakenemaan tilanteesta. Tietääkseni tämä on ensimmäinen kerta, kun tällainen kalan varastaminen pesästä onnistuttiin dokumentoimaan.

Kanahaukka hyökkäsi 24.7.2017 Tanskan Gribskovin nettipesällä poikasen kimppuun ja yritti vauhdilla viedä sen saaliikseen. Poikanen oli jo lähes lentotaitoinen, saalistajaansa isompi ja se tarrasi jaloillaan pesän reunarisuihin. Molemmat kierähtivät pesän reunan yli lähes näkymättömiin. Emo syöksyi kanahaukan kimppuun ja kolmikko katosi sitten kuvasta. Toinen poikasista jäi yksin, mutta seuraavana päivänä hyökkäyksen kohteeksi joutunut poikanen pääsi kiipeämään takaisin pesään puun yläoksilta. Edellisvuonna (2.7.2016) nuori kanahaukka sieppasi lennossa Latvian (II) silloisesta nettipesästä nuorimman poikasen saaliikseen. Emo ei ehtinyt puuttua tilanteeseen.

Amerikan nettipesillä sikäläinen huuhkaja (Bubo virginianus) kävi kahdessa tapauksessa yöllä saalistamassa sääksen poikasen. Nettikuvaus tallentui infrapunavarustuksella. Huuhkaja hyökkäsi myös valkopäämerikotkan pesälle, mutta ei silloin saanut saalista.

Näätä on vieraillut parillakin pesällä, mutta pesätuhoja ei ole havaittu.

Ihminen ja myrsky:
Ihmisen toiminta on monesti tuhonnut sääksen pesäpuita, muuttanut pesimäympäristöjä ja autioittanut reviirejä. Tahallinen pesän tai pesäpuun tuhoaminen on viime vuosikymmeninä ollut varsin harvinaista. Ylläslompolon pesän tolpparakenne oli kuitenkin sahalla katkaistu ja pätkitty. Kittilän poliisi tutkii 19.4 havaittua luonnonsuojelurikosta. Talkooväki pystytti nopeasti paikalle uuden pesätornin. Sääksipari aloitti tässä uudessa nettitekopesässä perhe-elämänsä. Pesintä eteni hienosti ja kolme poikasta kuoriutui. Pienpoikasvaiheessa Untamoksi nimetty myrsky eteni Ylläkselle asti ja kaatoi yöllä (5.7. 2017) pesätornin, jolloin poikaset menehtyivät maassa. Varmaan opimme sen, että pelkkä painovoima ei riitä vakauttamaan tällaista rakennelmaa. Yksi ilmastonmuutokseen liitettyjä ominaisuuksia ovat yleistyvät voimakkaat myrskyt, jotka pudottavat pesiä ja kaatavat pesäpuita.

Pesä-ravintokilpailu ja pesintämenestys:
Aiempien seurantavuosien kokemuksista on käynyt ilmi, että raju taistelu pesästä ja pesimisestä voi estää pesinnän kokonaan, tai johtaa jo aloitetun pesinnän tuhoon. Varsinkin naaraat taistelivat monella pesällä emännyydestä.
Skotlannin Loch Gartenin pesästä käytiin urosten välinen reviiritaistelu, jonka pesän uros, Odin, hävisi kriittisenä aikana poikasten kuoriutuessa. Tunkeilijoita kävi pesällä muutamia. Pesän kolme pientä poikasta kuolivat uroksen poistuttua ravinnon puutteeseen ja naaras (EJ) poisti ne pesästä.

Seilin linjataulun pesästä katosi (28.6.2017) yllättäen Tilda-naaras. Ehkä se oli sairas ja sen arvellaan menehtyneen. Poikaset olivat tuolloin n. 3 viikon ikäisiä ja Vasuri-uros hoiti hienosti roolinsa yksinhuoltajana. Poikaset joutuivat ehkä normaalia enemmän kamppailemaan ravinnosta sisarusten kesken. Yhdessä kamppailussa (13.7.2017) kävi niin, että kun poikanen suojasi saalistaan ihan pesän reunalla ja isompi poikanen lähti kalaa kaappaamaan, niin em. poikanen horjahti näkymättömiin pesän reunan yli. Tuulenpuuskakin saattoi edesauttaa onnettomuutta. Poikanen olisi ollut lentotaitoinen muutaman päivän päästä. Maasta sitä ei löytynyt, eikä se myöhemminkään saapunut pesälle. Ilmeisesti se menehtyi tapahtuman seurauksena. Yksittäistä pudonnutta poikasta ei emo ruoki maahan, jos pesässä on nälkäisiä jälkeläisiä. Pienpedot, kuten kettu ja supikoira, käyvät säännöllisesti petolintujen pesäpuiden juurella, koska sieltä löytyy pesästä pudonneita saalistähteitä, Pudonnut poikanen kelpaa hyvin saaliiksi.

Kannibalismi-nekrofagia, nälkä:
Yksi uusista nettipesistä oli Skotlannin Loch Arkaig, jossa pesän ruokahuolto ei lähtenyt kovin sujuvasti käyntiin. Ravintoa ei oikein riittänyt hautovalle naaraallekaan. Poikaset kuoriutuivat, mutta kaksi niistä kuoli ilmeisimmin nälkään heti ensipäivillään. Niitä ei emo poistanut pesästä, vaan otti (22.6.2017) kuolleet pesäkuopasta, repi ne ja söi. Se tarjosi pari suupalaa eloon jääneelle pienelle poikaselle. Tämä varttui sitten myös lentoon asti. Sääksellä en ole tiennyt tällaista kannibalismia/nekrofagiaa tapahtuvan, joten pidän tapausta ainutlaatuisena. Kiitokset heselle tapahtuman dokumentoinnista.

Rutlandin Manton Bayn pesällä kuoriutui 4 poikasta. Näistä kaksi menehtyi 1- ja 2-vuorokauden ikäisenä ja emo poisti ruumiit pesästä. Kuolinsyy saattoi olla nälkä tai kylmyys, mutta se jää spekulaatioksi.

Muuta:
Mielenkiintoisia ja uusia nettipesiä oli muitakin, mutta en hahmota niillä mitään kovin poikkeuksellista tapahtuneen. Jos nyt mainitaan se suomalaissyntyinen Viron Vörumaan Mati, joka on tehnyt Palanderit ja asuttaa virolaista kartanoa. Siinä pyöri reilut puoli tusinaa naarasta päivällispöydässä, mutta yksikään ei vakiintunut kainaloiseksi kanaksi. Pesän kunnostus jatkui elokuulle. Pesään tupsahti sitten lentopoikanen ja Mati, kun ei viuhka ollut käynyt koko kesänä, yritti taatun neitsyen kanssa paritella. Se olisi ollut pedofiliaa.

Kiitokset:
Kiitän kaikkia seuraajia ja toimijoita sekä tätä mainiota Luotion blogia, jossa olemme saaneet toteuttaa avointa korkeakouluopiskeluamme rauhassa mainoksilta ja muilta häiriköiltä.

Parhaat kiitokset yhteisestä sääksivuodesta 2017 ja onnittelut päivystäville dosenteille!

T. Matts 419
Avatar
Moose
Registered user
Viestit: 515
Liittynyt: 29 Syys 2009 12:39
14
Paikkakunta: Finland

Viesti Kirjoittaja Moose »

Kiitos Matts analyyttisestä ja mielenkiintoisesta raportistasi!
T. Moose
- Time is simply one possible order of events - A. Einstein
Matts
Registered user
Viestit: 211
Liittynyt: 29 Maalis 2010 18:24
14

Viesti Kirjoittaja Matts »

Sääksitositeevee 2018

Vasuri-uroksen kahdeksas (2011-2018) pesimävuosi on aluillaan. Viime vuonna vakituinen puoliso, Tilda, näytti sairastuneen ja se katosi kokonaan 28.6.2017. Poikaset olivat vielä keskenkasvuisia, mutta Vasuri huolitsi ne maailmalle sitä yhtä pesäpudokasta lukuun ottamatta. Tilda ei tänä vuonna saavu, joten loistavan kiinteistön haltija, kalastusmestari Vasuri, tulee olemaan tavoiteltu leskimies ja muutenkin peto miehekseen. Kun muistamme Vasuri Valloittajan ensimmäisen hallintavuoden haaremin, 2010, ja muiltakin sääksen pesiltä todettujen emäntäehdokkaiden hellittämättömät pyrkimykset, niin on odotettavissa tositeeveesarjoihin rinnastettavaa draamaa meidän sohvaperunoiden kommentoitavaksi. ”Ensitreffit alttarilla” olisi kaikkein kivuttomin ratkaisu varsinkin, kun myöhäinen kevät supistaa parinmuodostuksen valmiusaikaa. Hurjimmillaan saattaa meno äityä Axlsmith-Ogawa-ilmiöiden tapaiseen tragikomiikkaan. Nyt avautuu meille tirkistelijöille markkinat, jolloin on syytä tarkkailla Vasurin edesottamuksia ja vierailevien naaraiden tuntomerkkejä, käyttäytymistä, taisteluita, sekä paritteluja, kosiomenoja jne,jne. Toivottavasti meno ei äidy niin hurjaksi, että varsinainen pesintä jää taisteluiden jalkoihin ja kokonaan väliin, kuten Hailuodossa 2014.

Jännittävää sääksivuotta 2018 t. Matts
Avatar
Moose
Registered user
Viestit: 515
Liittynyt: 29 Syys 2009 12:39
14
Paikkakunta: Finland

Viesti Kirjoittaja Moose »

Kiitos kommenteista, Matts! On todella jännittävä kevät tiedossa. Mielenkiintoista kevättä Mattsille ja kaikille muillekin!
- Time is simply one possible order of events - A. Einstein
Avatar
Pb
Site Admin
Site Admin
Viestit: 2214
Liittynyt: 11 Syys 2009 08:38
14
Paikkakunta: Espoo, Suomi Finland
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Pb »

Kiitos Matts!

Nyt lienee korkea aika julistaa sääksivuosi 2018 alkaneeksi.

Pb
Ei minua varten tarvii keittää... :cb:
Lukittu